Basam Books, 2012
s. 399
Alkuteos: The Night Circus, 2011
Suomentaja: Hanna Toivonen
(Pahoitteluni siitä että kuva sukkaa...)
Sirkus saapuu varoittamatta.
Siitä ei ilmoiteta etukäteen, kaupungin lyhtypylväisiin tai ilmoitustauluill ei ilmesty julisteita, paikallisessa lehdessä ei ole mainosta tai mainintaa. Se vain yksinkertaisesti on paikassa, joka vielä eilen oli tyhjä.
- Mutta sirkus ei ole auki yleisölle, ei vielä.
Tervehdys taas teille kaikille siellä ruudun toisella puolella! Sain jo joitain päiviä sitten luettua Erin Morgensternin esikoisteoksen nimeltä Yösirkus. Kirjoitusinspis on kuitenkin ollut vähän hukassa, joten en ole saanut vielä kirjoitettua ylös ajatuksia kirjasta. Nyt kuitenkin ajattelin syntymäpäiväni kunniaksi ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa tästä kirjasta, ennen kuin unohdan mitä siitä olin mieltä :D
No okei, tuskin sitä kovin helposti unohdan... Nimittäin RAKASTIN tätä kirjaa! Jotenkin se vain imaisi ihan kokonaan maailmaansa, ja siinä jäi yöunetkin vähän vähemmälle, kun piti välttämättä lukea kirja loppuun. En olekaan hetkeen lukenut mitään yhtä nopeasti kuin luin tämän. Oli pakko jopa bussissa kaivaa kirja laukusta ja lukea ihan vain pari sivua, vaikka tiedänkin että alan voida pahoin jos luen bussissa.
Yösirkus sijoittuu 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen, ja kuten nimestä saattaa päätellä, se kertoo sirkuksesta. Sirkuksesta, joka saapuu kaupunkiin ilmoittamatta ja ilman että kukaan oikeastaan tietää siitä mitään. Sirkus on auki vain öisin, auringonlaskusta auringonnousuun, ja kaikki sirkuksessa on mustavalkoista. Ilmapiiri on suorastaan käsinkosketeltavan maaginen, ja jos ei pidä varaansa saa sirkus helposti hullaantumaan ja vie mennessään. Sirkuksen 'faneista' muodostuukin kirjan aikana oma ryhmänsä, jolla on oma pukeutumiskoodinsa ja jonka jäsenistä osa jopa seuraa sirkusta ympäri maailmaa. Fantasiamaiset elementit ovat hyvin vahvasti esillä läpi koko kirjan, mutta kuitenkaan teosta ei ainakaan meidän kirjastossa ollut lajiteltu fantasiaksi, vaan se löytyi kaunokirjallisuuden hyllystä. Tiedä sitten löytyykö se sieltä muuallakin, mutta itse olisin melkein voinut kirjan fantasian puolelle siirtää.
Vaikka Yösirkus onkin tarina sirkuksesta ja taikuudesta, jossa itse sirkus taitaa olla pääroolissa, oli kirja minulle ennen kaikkea tarina rakkaudesta. Vahvasta, vastustamattomasta, raastavasta rakkaudesta. Celian ja Marcon rakkaustarina kulki muun tarinan rinnalla, eikä sillä ollut aivan niin suurta roolia kuin olisin suonut, mutta minusta se oli kuitenkin aivan uskomattoman kaunis tarina. Virnuilin varmasti kuin mikäkin idiootti pitkin kirjaa :D Päähenkilöitä oli kohtalaisen paljon, joten tunnelmasta hypittiin toiseen aika tehokkaasti, ja luvut olivat suhteellisen lyhyitä. Etenkin Celian ja Marcon tarinalle olisin suonut enemmänkin tilaa, mutta kuten sanottu, pääosaa taisi näytellä nimen omaan itse sirkus.
Yösirkus oli mielestäni vähän kuin satu aikuisille. Jos sirkus sattuisi tänne saapumaan, menisin kyllä ehdottomasti tutustumaan lähemmin! Lempihahmokseni kohosi Marco, lutuinen ja sympaattinen Marco, joka jotenkin vain sai heltymään.
4,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti